Helsingin Sanomilla ja Kansanterveyslaitoksella rasvat pahasti sekaisin

Helsingin Sanomissa julkaistiin 29.1. artikkeli “Rasvataistelua pehmeän puolesta”, jossa käsiteltiin erilaisia levitteitä. Sen osana oli pienempi artikkeli “Hyvät ja pahat rasvat”. Tässä pienemmässä artikkelissa toimittaja Niina Rapo-Puustinen väittää, että kova (tyydyttynyt) rasva alentaa “hyvän” (HDL-) kolesterolin määrää.

Osoitan nyt, että tuo väite on täysin totuuden vastainen.

Hollantilaisen Maastrichtin yliopiston tutkijan Ronald P Mensinkin johtama työryhmä on maailman kärkiryhmiä rasvatutkimuksessa. Tämä työryhmä keräsi ja analysoi tarkoin kriteerein 60 erillistä tutkimusta rasvahappojen ja hiilihydraattien vaikutuksesta veren kolesteroliarvoihin. He tekivät yhteenvedon kaikkien näiden tutkimusten tuloksista. Tämän yhteenvedon mukaan tyydyttynyt rasva korottaa “hyvää” HDL-kolesterolia hiilihydraatteihin verrattuna, enemmän kuin mikään muu rasva. Effects of dietary fatty acids and carbohydrates on the ratio of serum total to HDL cholesterol and on serum lipids and apolipoproteins: a meta-analysis of 60 controlled trials

Vaikutusta verrataan hiilihydraatteihin sen takia, että ihmisen energiatarpeen pysyessä vakiona jotakin täytyy vähentää, kun jotakin muuta lisätään. Hiilihydraatteja suositellaan saatavaksi suurin osa energiasta, mutta niitä ei ihminen ravinnokseen varsinaisesti tarvitse, joten niistä on helpoin vähentää.

Myös arvostetun Harvardin yliopiston kansanterveystieteen laitoksen Nutrition Source -julkaisussa kerrotaan samoin: tyydyttynyt rasva korottaa HDL-kolesterolia.

Pyysinkin 29.1. toimittajaa Niina Rapo-Puustista oikaisemaan virheellisen tiedon. Toimittaja kertoi saaneensa tiedon asiantuntijoilta eli kliinisen ravitsemustieteen dosentilta Ursula Schwabilta ja Helsingin Kansanterveyslaitoksen tutkijalta Merja Paturilta, joiden mielestä artikkelissa ei ole mitään oikaistavaa.

Toimittaja oli myöskin soittanut Turun Kansanterveylaitoksen ylilääkärille Antti Julalle, jonka mielestä kova rasva alentaa hyvän kolesterolin ja huonon kolesterolin keskinäistä suhdetta, vaikka Mensinkin työryhmän mukaan vaikutus tuohon suhteeseen on neutraali.

Annoin Schwabille ja Julalle tiedoksi Mensinkin työryhmän tulokset, mutta he eivät vaivautuneet niitä kommentoimaan. Vaadin edelleen Helsingin Sanomien terveystoimitusta oikaisemaan virheellisen tiedon.

31.1. toimittaja ilmoittikin minulle, että seuraavanlainen oikaisu aiotaan Antti Julan kanssa käydyn keskustelun johdosta julkaista: Kova rasva alentaa hyvän ja huonon kolesterolin keskinäistä suhdetta, ei hyvän kolesterolin määrää. Koska tuollainen oikaisu olisi edelleenkin ollut puoliksi valetta ja puoliksi puutteellinen, niin pyysin oikaisemaan kerralla kunnolla, ettei tarvitsisi enää uudestaan oikaista.

Mitään oikaisua ei kuitenkaan julkaistu, vaan 31.1. Helsingin Sanomien terveystoimittaja Timo Rautava ilmoitti minulle, että he ovat tarkistaneet Kansanterveyslaitoksen käsityksiä siitä, miten kova rasva vaikuttaa HDL-kolesteroliin, ja vallitsevan käsityksen mukaan kova rasva laskee HDL-kolesterolia. Siis vaikka vielä aikaisemmin samana päivänä Kansanterveyslaitoksen ylilääkärin Antti Julan mukaan kova rasva ei laskenutkaan HDL-kolesterolia. Kysyin vielä toimittajalta että kenellä Kansanterveyslaitoksella on tuollainen käsitys, mutta hän ei ole sitä kertonut.

Timo Rautava neuvoi jatkamaan keskustelua asiasta Helsingin Sanomien mielipidesivuilla. Lähetinkin sinne 5.2. seuraavan vastineen, jota ei ole toistaiseksi julkaistu:

Helsingin Sanomien artikkelissa “Rasvataistelua pehmeän puolesta” (29.1.) väitettiin, että kova (tyydyttynyt) rasva alentaa “hyvän” (HDL-) kolesterolin määrää.

Laajan tieteellisen tutkimustiedon mukaan vaikutus on kuitenkin täysin päinvastainen: Tyydyttynyt rasva nostaa sydäntaudeilta suojaavaa HDL-kolesterolia. (Am J Clin Nutr 2003;77:1146)

Pyysin toimittajaa oikaisemaan tämän räikeästi virheellisen tiedon, mutta oikaisua ei ole pyynnöstäni huolimatta tehty.

Ilmeisesti Suomessa ei saa sanoa mitään positiivista tyydyttyneestä rasvasta, ja jopa avoin valehtelu tämän periaatteen vuoksi on sallittua.

Artikkelissa myös yleistetään sekä voin (maitorasvan) sisältämä luonnollinen transrasva että osittain kovetetun kasvirasvan sisältämä teollinen transrasva yhtä lailla haitallisiksi, vaikka tuota voin luonnollista transrasvaa (konjugoitu linolihappo, CLA) myydään lisäravinteenakin sen hyödyllisten terveysvaikutusten vuoksi.

Miten tähän on tultu? Miksi Helsingin Sanomat julkaisee väärää tietoa eikä suostu oikaisemaan sitä tai edes julkaisemaan tiedon oikaisevaa mielipidekirjoitusta? Miten Kansanterveyslaitoksen vallitseva käsitys voi olla virheellinen? Saako Suomessa julkaista oikeaa ja positiivista tietoa tyydyttyneestä rasvasta? Pyydän näihin viimeisiin kysymyksiin vastausta Helsingin Sanomien päätoimittajalta Janne Virkkuselta ja Kansanterveyslaitoksen pääjohtajalta Pekka Puskalta.