Haaste: Eeva Voutilainen osallistuu ravitsemuskeskusteluun

Päivitys 26.4.

Eeva Voutilainen ei kokonaisen kuukauden aikana osannut tai halunnut yksilöidä ainuttakaan tutkimusta, joka tukisi hänen kirjoitustaan. Mielestäni asiantuntijan vastuuseen kuuluu edelleenkin perusteleminen ja lisätietojen antaminen, joten suosittelen jatkossa suhtautumaan asianmukaisella varauksella Voutilaisen kirjoitteluun.

Alkuperäinen haaste 26.3.

Eeva Voutilainen on elintarviketieteiden lisensiaatti ja erikoissuunnittelija Helsingin avoimessa yliopistossa. Hän kirjoitti Helsingin Sanomiin mielipidekirjoituksen hyvänlaatuisista hiilihydraateista ja painonhallinnasta. Seuraavana hänen kirjoituksestaan muutama poiminta, joihin haluan pyytää häneltä tarkempaa selvitystä.

Runsasrasvainen ruoka voi kuitenkin lihottaa. Rasva kun sisältää runsaasti energiaa ja sen kylläisyysarvo on huono.
Suurin osa energiasta tulisi saada hyvälaatuisista hiilihydraateista.
Perunakin soveltuu aterialle, kun sitä ei hukuteta kermaan tai juustoon.
Pitkäaikaista hyvinvointia edistää ruokavalio, jossa suurin osa energiasta saadaan hiilihydraateista.
Hyviä suomalaisia tuotteita ovat ruis, juurekset, marjat sekä rypsiöljy. Kalaa ruokavaliossa tulisi olla pari, kolme kertaa viikossa. Vähärasvaista lihaa tulisi syödä harvemmin. Maitovalmisteista on paras suosia vähärasvaisia tai rasvattomia tuotteita.
Eeva Voutilainen, runsasrasvainen ruoka voi tietenkin lihottaa, jos rasvan seurana käyttää runsaasti hiilihydraatteja. Kertoisitko kuitenkin, millä perusteella rasvan kylläisyysarvo on huono? Rasva auttaa pitämään verensokerin tasaisena ja siinä on runsaasti energiaa. Suurin käytännön koe aiheesta on varmaankin Stanfordin laihdutustutkimus, jossa vuoden aikana rasvapainotteisella ruokavaliolla laihduttiin enemmän kuin hiilihydraattipainotteisella. En millään jaksa uskoa, että eniten laihduttanut rasvapainotteinen ryhmä olisi kokenut pienintä kylläisyyttä.

Kertoisitko myös, mihin tieteelliseen tutkimustietoon perustuu väitteesi, että suurin osa energiasta tulisi saada hiilihydraateista ja se edistäisi pitkäaikaista hyvinvointia? Tieteellisestä tutkimuksesta saadaan yhä enemmän tuloksia joiden mukaan rasvapainotteinen ruokavalio on vähintään yhtä terveellinen kuin hiilihydraattipainotteinen, todennäköisesti terveellisempi.

Miksei perunaa kannata “hukuttaa” kermaan ja juustoon? Ruokavalion suuri sokerikuorma on paljastumassa merkittäväksi sydäntautien, kakkostyypin diabeteksen ja useiden syöpien riskitekijäksi. Minkälaisella aterialla laskisit perunan korkeaa sokerikuormaa jos et proteiinilla ja rasvalla, kuten esimerkiksi juustolla?

Millä perusteella rajoittaisit kalan ja muun lihan käytön vain muutamaan kertaan viikossa? Mistä saadaan sitten riittävästi välttämättömiä aminohappoja eli proteiinia?

Mitä pahaa on täysrasvaisissa maitotuotteissa? Runsaan tutkimustiedon mukaan maitorasva on terveydelle hyödyllistä.

Pyydän vastaamaan jokaiseen kysymykseen yksilöimällä tarkasti tieteellisiä tutkimuksia. Jos väitteesi perustuvat laajaan tutkimustietoon, kuten usein vakuutetaan, pitäisi olla helppoa poimia muutama keskeinen tutkimus.

Jakelu: Eeva Voutilainen, HS mielipide- ja terveystoimitus, avoin yliopisto